Vuoden 2023 Matkailun tulo- ja työllisyystutkimuksen tulokset on julkaistu, ja kokonaisuus on entistä kattavampi tarjoten tietoa nyt ennätyksellisen laajalta alueelta. Mukana on nyt myös tärkeimpiä matkailukohteita Lapista ja Itä-Suomesta, ja samalla tutkimusmenetelmällä on ensimmäistä kertaa laskettu matkailijoiden jättämä tulo koko Suomeen. Kokonaisuus tarjoaa vertailukelpoista tietoa kuntakohtaisesta matkailutulosta sekä matkailun työllisyysvaikutuksista Suomessa. Vaikka matkailutulot ovat kasvussa, vaatii matkailun edistäminen yhä työtä ja yhteisiä markkinointiponnisteluja.
Espoon välitön matkailutulo eli yritysten matkailijoilta saama liikevaihto vuonna 2023 oli lähes 171 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti hieman yli kuuden prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Matkailutulolla mitattuna Espoon edellä olivat, Helsinki, Tampere, Turku, Vantaa, Jyväskylä, Oulu, Kittilä ja Kainuu. Taakse jäivät muun muassa Lappeenranta, Kuusamo, Pori ja Porvoo. Välittömiä palkkatuloja matkailun ansiosta työllistyneille kertyi Espoossa 32,5 milj. € ja kunnallisverotuloja 1,7 milj. €. Matkailun kokonaisvaikutukset kasvoivat 3,7 % ollen 288,38 milj.€ ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 1,105 henkilötyövuotta.
“Matkailutulo on jo saavuttanut koronaa edeltävän tason eli vuoden 2018 lukemat. Uusimmat tulokset osoittavat, että suunta matkailun palautumisessa on hyvä ja tilanteen edistymiseen ollaan tyytyväisiä, mutta panostuksia matkailun markkinointiin tarvitaan edelleen kasvavissa määrin. Kilpailu matkailijoista on kovaa ja ulkomainen matkailu ei vielä ole palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle, joka osittain johtuu siitä, että Espoolle ja koko pääkaupunkiseudulle aikaisemmin tärkeät kohderyhmät kuten venäläiset ja aasialaiset puuttuvat edelleen lähes kokonaan”, Visit Espoon matkailujohtaja Miikka Valo toteaa.
Matkailun potentiaalin valjastaminen vaatii yhteisiä ponnisteluja
Vaikka matkailutulon näkökulmasta on päästy jo yli vuoden 2018 tason, majoitusliikkeiden tilanne jatkuu haastavana. Lisääntyneen majoituskapasiteetin vuoksi kysyntätaso ei riitä täyttämään alueen hotelleita, eivätkä käyttöasteet siten ole vielä palautuneet toivotulle tasolle. Majoitustilastoissa ollaan alkuvuoden osalta jotakuinkin viime vuoden lukemissa, mutta kesän tilastot vaikuttavat ennakkotietojen perusteella jo paremmilta. Kesä on ollut Espoossa positiivisen vilkas muun muassa tapahtumista johtuen, mikä on vaikuttanut hotellien käyttöasteisiin positiivisesti.
“Ilahduttavaa on, että Espoo kasvaa tapahtumakaupunkina koko ajan tuoden vierailijoita alueelle. Sekä kokoukset ja kongressit että vapaa-ajan tapahtumat vaikuttavat merkittävästi hotellien käyttöasteisiin ja tuovat alueelle paljon yöpymisiä muiden hyötyjen ohella. Arkeen kohdentuvat ammattitapahtumat ja viikonloppuihin osuvat kuluttajatapahtumat tehostavat toivotusti myös matkailun ympärivuotisuutta, mikä taas sopii kestävän matkailun edistämisen tavoitteisiimme”, Valo kertoo.
Kokonaisuudessaan matkailu teollisuuden alana on pandemiavuosia lukuun ottamatta ollut Suomessa voimakkaassa kasvussa jo vuosia ja kasvupotentiaalia on edelleen paljon. Matkailu jakautuu useiden eri toimialojen alle ja monet matkailuyritykset ovat pieniä, mikä vaikuttaa alan kokonaisuuden hahmottamiseen. Espoossa matkailutulo jakautui suuruusjärjestyksessä seuraaville toimialoille: Majoitus- ja ravitsemistoiminta, Polttoaineen myynti ja vähittäiskauppa, Liikennepalvelut sekä Virkistys- ja muut palvelut.
Laajassa tutkimuskokonaisuudessa laskettiin yhteensä 40 matkailualueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset vuodelta 2023. Kansallisessa vertailussa olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana Lapin alueet, Inari-Saariselkä, Kittilä ja Kolari. Tutkimuksen toteuttaja on matkailun tutkimukseen erikoistunut Tutkimus- ja Analysointikeskus Visitory (aiemmin TAK Research).
Sivun pääkuva: Bergön lintutorni, Kathrin Deter
